Elias Lönnrot -seura jatkaa keväällä 2026 kerran kuukaudessa pidettäviä esitelmiä, joista lähetetään muistutusviesti hieman ennen tilaisuutta. Kevään ohjelma on alempana.
Kirjapiiri kokoontuu raatihuoneessa kerran kuukaudessa. Kevään ensimmäinen tapaaminen tiistaina 20.1. 2026 kello 13.
Elias Lönnrot SUURMIES -kirjaa on edelleen saatavissa edulliseen jäsenhintaan!
Elias Lönnrot -seura ry.
Raatihuone, Linnankatu 14, 87100 Kajaani
Elias Lönnrot –seuran kevään 2026 ohjelma
Elias Lönnrot -seura täyttää vuonna 2026 30 vuotta ja Elias Lönnrot -keskuksena toimiva Kajaanin vanhin rakennus Raatihuone 195 vuotta ja Kajaanin kaupunki 375 vuotta. Juhlavuonna järjestetään asiantuntijoiden esitelmiä ja kulttuuritilaisuuksia, joista kevätkauden ohjelmassa on seuraavaa:
Ti 20.1. klo 13.00 Elias Lönnrot -seuran lukupiiri, Raatihuone Aiheena HS:n teemajulkaisu Kalevala. Seuraavat kokoontumiset aiheineen:
TI 17.2. klo 13.00 aiheena presidentti Alexander Stubbin kirja Vallan kolmijako
Ti 17.3. klo 13.00 aiheena kirjailija Emmi Itärannan Lumenlaulaja Ti 14.4. klo 13.00 aihe avoin
Ke 21.1. klo 18.00 Kalevala suullisen ja kirjallisen kulttuurin välissä, Kaukametsän opiston auditorio Hybridiesitelmä: FT Juhana Saarelainen, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Turun yliopisto Yhteisyössä Kaukametsän opiston kanssa, lisätiedot opiston ohjelmassa kajaani.fi/kasvatus-ja-koulutus/kaukametsan-opisto/kaukametsan-opiston-luennot/. Vapaa pääsy
Juhana Saarelaisen kirjoitus Tieto, tietäminen ja tiede historiallisena ilmiönä. Elias Lönnrotin lääketieteen väitöskirja ja hänen käsityksensä tiedosta https://mail.google.com/mail/u/2/#search/PDF/FMfcgzQfBGfspFJkmJZvhprdtkDlPlbd Juhana Saarelaisen väitöskirjan esittely https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/171615/82546-Artikkelin%20teksti-121858-2-10-20190620.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Su 22.2. klo 13.00 Musisointia kitaralla, saksofonilla, jouhikolla ja sahalla Raatihuoneen avoimet ovet Esiintyjänä muusikko Tapani Hyvönen. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Ohjelman jälkeen mahdollisuus tutustua Elias Lönnrot -seuran ja Raatihuoneen toimintaan.
La 28.2. klo 12.00 Lönnrotin patsaan ohjelmallinen kukitus Ohjelmasta vastavat Kajaanin Kalevalaiset Naiset ja Keskuskoulun musiikkiluokat
La 28.2. klo 15.00 Kalevalajuhla, Kaukametsän Kouta-sali Juhlapuhujana kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme ja Kainuun Liiton tervehdyksen tuojana maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen. Ohjelmallisen tilaisuuden järjestää Elias Lönnrot -seura yhteistyössä Kajaanin Kalevalaisten Naisten ja Kaukametsän opiston kanssa. Vapaa pääsy
Pe 13.3. klo 17.00 Hanurimusiikkia, laulua ja tarinaniskentää, Raatihuoneen avoimet ovet Esiintyjinä muusikot ja tarinankertojat Nelle Karjalainen ja Veikko Pöllänen. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Esityksen jälkeen mahdollisuus tutustua Elias Lönnrot -seuran ja Raatihuoneen toimintaan
Ke 26.3. klo 18.00 Elias Lönnrot lääkärinä, Kaukametsän opiston auditorio Esitelmöitsijänä emeritusprofessori Jukka Mustonen Yhteistyössä Kaukametsän opiston kanssa. Vapaa pääsy
To 9.4. klo 18.00 Elias Lönnrotin Viron matka, Raatihuone Eliaksen päivän esitelmöitsijänä FT Hannu Remes
Su 19.4. klo 13.00 Soiva luento huuliharpuin, Raatihuoneen avoimet ovet Esiintyjänä valokuvaaja, huuliharpisti Reijo Haukia. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Esityksen jälkeen mahdollisuus tutustua Elias Lönnrot -seuran ja Raatihuoneen toimintaan.
Ke 22.4. klo 16.30 Elias Lönnrot seuran kevätkokous, Raatihuone Ke 22.4. klo 18.00 Lehtori Lauri Lounelan (Lönnrot) kirjeet ja kuvaukset Kajaanin pommituksista 1940 Raatihuone Esitelmöitsijänä FM Simo S. Soininen. Vapaa pääsy
16.1. alkaen Kalevala: Kullervon tarina, Antti J. Jokisen ohjaama elokuva elokuvateattereissa Yrttimaan talkoot toukokuussa yhdessä KAO:n puutarhaopiskelijoiden kanssa ke-pe 1.-5.7. klo 12 -17 Raatihuoneen avoimet ovet 6.7. alkaen Paltaniemen teatteri erillisen ohjelman mukaisesti. la-su 11.-12.7. klo 10-16 Eino Leino -talon kirjapäivät erillisen ohjelman mukaisesti.
Suunnitteilla lisäksi Su 28.6. klo 10-18 Eino Leinon jalanjäljillä -kulttuurikierros ja Su 9.8. klo 10-18 Elias Lönnrotin jalanjäljillä -kulttuurikierros Opastetut ohjelmalliset bussiretket ruokailuineen Raatihuoneelta eri puolille Kainuuta ja Eino Leino -talolle, järjestäjänä Eino Leino talon -säätiö yhteistyössä Kainuun Eino Leino -seuran, Elias Lönnrot -seuran ja Kajaanin Matkailuoppaiden sekä esiintyjien ja tutustumiskohteiden edustajien kanssa mahdollisen Kainuun Liiton ja muun avustuksen turvin. Tarkemmat tiedot järjestelyjen valmistuttua.
Lisätietoja ilmoitustaulujen ilmoituksissa, Raatihuoneella avointen ovien tapahtumapäivinä jaettavissa esitteissä, Tapahtumien Kainuu –nettisivustolla tapahtumien-kainuu.fi/fi-FI ja yhdistyksen kotisivulla eliaslonnrotseura.yhdistysavain fi ja Nimikot-sivustolla nimikot.fi/nimikkoseurat/elias-lonnrot
Antoisaa kulttuurikevättä juhlavuonna 2026
Pj Raimo Reinikainen ja jäsensihteeri Simo S. Soininen
Kirjatilaus Risto Piekan kirjaa Elias Lönnrot SUURMIES (jäsenhinta 25 euroa) on edelleen saatavilla Simo S. Soiniselta simo.soininen@pp.inet.fi 050 325 2720. Kirja-arvio on alempana.
Jäsenmaksu vuodelle 2026
Seuralla on tällä hetkellä ainaisjäsenten lisäksi runsaat 30 vuosijäsenmaksun maksanutta jäsenentä.
Kaikki entiset ja uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan aktivoimaan ja kehittämään seuran toimintaa.
Jäsenmaksu vuodelle 2026 on entinen eli 20 €, ainaisjäsenmaksu 150 €, kannatusjäsenmaksu 200 €. Seuran tili FI8246000011271224.
Viestikenttään merkintä: jäsenmaksu/ainaisjäsenmaksu/kannatusjäsenmaksu.
Antoisaa kulttuurikevättä ja -kesää 2026 johtokunnan puolesta toivottavat
puheenjohtaja Raimo Reinikainen ja jäsensihteeri Simo S. Soininen
Johtokunta 2026
Raimo Reinikainen, p. 0400 881166 andracon.rr@gmail.com, puheenjohtaja
Paavo Keränen , p. 045 1631 803 paavo.j.keranen@gmail.com
Tapio Karppinen, p. 044 366 3636 tapio.karppinen@kajaani.net,
Simo S. Soininen, p. 050-325 2720 simo.soininen@pp.inet.fi, jäsensihteeri ja tiedottaja
Anja Hongisto, p.050 4318631 hongisto.anja@gmail.com
Helvi Leppäniemi, p. 050 541 1991 heta.leppaniemi@gmail.com
Eila Parviainen p. 050 3224592 parviaineneila@gmail.com varapuheenjohtaja
Maritta Kaakinen p. 050 4932317 maritakaakinen@gmail.com sihteeri
Juhani Tikkanen, p.0442918201 ajuhanitikkanen@gmail.com, taloudenhoitaja
Nostoa voit käyttää jonkin tietyn asian esilletuomiseen.
Suurmies Elias Lönnrot
Esipuheessa kirjan kirjoittaja toteaa, että Elias Lönnrotista on julkaistu lukemattomia kirjoja ja tieteellisiä tutkimuksia, mutta vähänlaisesti sellaisia, joiden näkökulma olisi yhteiskunnallinen, sosio-ekonominen ja taloudellinen. Tähän haasteeseen on tarttunut valtiotieteilijä Risto Piekka, Akavan entinen puheenjohtaja ja eläkepäivillään Lönnrotin syntymätalon Paikkarin torpan tuen puheenjohtaja, syntyisin sammattilainen.
Eliaksen, räätälin pojan elämänkaari onkin poikkeuksellinen, vaatimattomasta torpasta opintielle päässyt Elias keräsi kansanrunoja ja loi tarinan muinaisista juuristamme suomalaisten kansalliseeppoksen, Kalevalan, josta tuli yksi itsenäisen maamme perustuksen kulmakivistä. Sen lisäksi Lönnrot pitkän elämänsä aikana rakensi suomalaisille yhtenäisen kielen ja monen alan suomenkielisen termistön, julkaisi runokokoelmia kuten Kantelettaren, toimi lääkärinä, lehtimiehenä, kansanvalistajana, sanakirjojen tekijänä, virsirunoilijana ja suomen kielen professorina.
Suomi riuhtaistiin väkivalloin Ruotsin yhteydestä, mutta sai onnekseen Venäjän keisarikunnassa erityisaseman, yllättävän laajan autonomian. Tärkeintä oli se, että varsin köyhä maatalousmaa Suomi säilytti oman sisäisen hallinnon, oikeuden päättää omista asioistaan, luterilaisen uskontonsa ja vanhat Ruotsin vallan aikaiset perustuslait, veronkanto-oikeuden ja tulli-ja passirajan Suomen ja Venäjän välillä. Suomea kohdeltiin Suomen sodan (1808-1809) melskeissä varsin asiallisesti, joten 1700-luvun vihojen kauhut eivät toistuneet.
Edellytykset maan omaehtoiselle kehittämiselle olivat siten olemassa. Tähän mahdollisuuteen suomalaiset tarttuivat innokkaasti mutta samalla varovasti. Suomella oli vireä yliopisto, Turun Akatemia, jonka kasvateista maamme sai osaavan papiston ja virkamieskunnan lisäksi hämmästyttävän taitavan ja erityisesti monipuolisen henkisen johtoryhmän, Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin. Tämä suurmiesten toverikolmikko loi toimillaan kansallisen identiteetin, joka väistämättä ajan mittaan johti myös valtiolliseen itsenäisyyteen.
Piekka kuvaa tätä polkua innostuneesti, itsekin välillä hämmästellen Lönnrotin lahjakkuutta ja monipuolisuutta. Eliitti viisaasti perusti yhdistyksiä ja seuroja, joista Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta tuli Euroopasta otetun mallin mukainen tehokas organisaatio selkeine päämäärineen; se oli suomen kielen kehittäminen ja suomen nostaminen ruotsin rinnalle. Toiminta oli maamme poliittisen aseman vuoksi korostuneen asiallista, mihin vaikutti myös Lönnrotin tunnetusti maltillinen ja sovitteleva luonne ja esiintyminen.
Henkinen valtavirta 1800-luvun alussa oli romantiikka, johon kuului oleellisena elementtinä kansallisen identiteetin etsiminen ja kiinnostus kansanperinteeseen ja kieleen. Tämän alan tutkimus suorastaan kukoisti maassamme ja sai aikaan hämmästyttäviä tuloksia, ennen kaikkea Kalevalan, joka perustui monen henkilön uutteraan kansanperinteen kokoamistyöhön ja jonka Lönnrot muokkasi ehyeksi tarinaksi.
Hyvän latinan taidon systemaattisesti hankkinut lahjakas ja ahkera Lönnrot ryhtyi opiskelemaan lääkäriksi ja väitteli lääketieteen tohtoriksi kansanperinteeseen liittyvistä maagisista parannuskeinoista. Kansanrunoudesta kiinnostunut Lönnrot hakeutui 1833 Kajaaniin piirilääkäriksi, lähelle runojen laulumaita. Runoja oli kerätty jo 1700-luvun lopulla ja tiedettiin, että niitä löytyisi lisää Itä-Suomesta ja Karjalasta. Tähän Lönnrotin tutkimustyöhön suhtauduttiin varsin suopeasti ja hän sai keruumatkojaan varten anteliaasti virkavapautta ja rahoitusta. Runsaasta aiemmasta materiaalista ja omilla retkillään kokoamistaan runoista Lönnrot toimitti Kalevalan eli ns. Vanhan Kalevalan, jonka käsikirjoituksen hän allekirjoitti jo vuonna 1835, helmikuun 28. päivänä, jota vietetään vuosittain Kalevalan päivänä.
Sittemmin runoja löytyi lukuisilla keruumatkoilla runsaasti lisää. Lönnrot sai käyttöönsä myös mm. D.E.D Europaeuksen kokoaman materiaalin. Näistä Lönnrot tietoisesti loi juonellisen eepoksen, inhimillisen ja realistisen tarinan muinaisista suomalaisista. Uusi ja paljon laajempi Kalevala ilmestyi vuonna 1849. Välityönä julkaistiin Kanteletar, jonka runoja tunnemme rakastettuina lauluina. Kalevalasta tuli kansakunnan menneisyyden, kansallisuuden, kielen ja kulttuurin tunnuskuva. Siitä tuli siten kuin taivaan lahjana otolliseen aikaan maallemme kansalliseepos. Kirjoittaja valaisee tarkasti ja monipuolisesti tätä prosessia ja painottaa kiitettävän selvästi sitä Lönnrotinkin korostamaa seikkaa, että Kalevala on sanomaltaan ja arvomaailmaltaan länsieurooppalainen.
Lönnrot loi suuren määrän uusia sanoja myös maamme murteiden pohjalta näin välttäen svetisismejä eli sanatarkkaa kääntämistä. Oli tarpeen luoda maahamme yhteinen kirjakieli, jota ymmärrettäisiin samalla tavalla kaikkialla. Melkoinen urakka oli esimerkiksi kasvien, hallinnon,lääke- ja oikeustieteen sekä kielitieteen termien luominen. Lönnrot toi tietoisesti itäsuomalaista värikkyyttä ja iskevyyttä suomen sanastoon, vältteli joutumasta näissä asioissa riitoihin ja suhtautui maltillisesti ruotsin kieleen uskoen sen selviytyvän omin voimin suomen rinnalla. Uusia sanoja Lönnrot tarjosi myös lehtimiehenä omissa ja muiden toimittamissa lehdissä ja kansalle tarkoitetuissa valistuskirjasissa. Uskomattoman pikkusieluinen sensuuri yhtenään lakkautti lehtiä, mutta kielitaitoinen eliitti seurasi omia kanaviaan käyttäen silti valppaasti suuren maailman virtauksia. Sanaseppo Lönnrot keräsi ulkomaalaisista lehdistä ja julkaisuista sanakirjatyötään varten käännettäväksi uusia vieraskielisiä termejä. Digitoituja Snellmanin toimittaman ruotsinkielisen SAIMA-lehden numeroita lukiessaan voi vain ihmetellä syytä moiseen herkkähipiäiseen sensurointiin.
Lönnrot valitiin 1853 suomen kielen professoriksi melko mutkikkaiden vaiheiden jälkeen. Hieman vähäeleiseltä vaikuttaa professorin viran hoito, mutta luottamustehtävissä ja uraauurtavan Flora Fennican toimittamisessa sekä kansakoululaitoksen mietinnön viimeistelyssä perheenisän päivät kuluivat joutuisasti. Lönnrot pääsi eläkkeelle 1862 ja siten mielipuuhaansa sanakirjan tekoon ja paneutui innokkaasti vanhojen virsien uudistamiseen ja uusien laatimiseen. Lönnrotia muistetiin kunniajäsenyyksillä ja juhlilla, hänet oli nostettu riemumielin kansakunnan kaapin päälle, suurmieheksi. Kanslianeuvoksen arvonimen saanut Lönnrot vetäytyi Sammattiin saadakseen työrauhan, hän oli parantumaton työnarkomaani, tehokas työnsä organisoija, hyväkuntoinen kävelijä ja hiihtäjä, aidosti ujo ja julkisuudesta kiusaantuva. Vanhusta koettelivat vaimon ja tyttärien kuolemat, jotka hän hyväksyi kohtalokseen. Lönnrotin suku jatkui veljen pojan kautta, tytär Ida muutti isänsä kuoleman jälkeen Italiaan ja pysyi naimattomana.
Risto Piekka on kirjoittanut sopivan tiiviin tietokirjan, jonka avulla voi palauttaa mieleensä Elias Lönnrotin suuret ansiot ja maamme kiintoisat ja jokseenkin onnekkaat vaiheet 1800-luvun myllerryksissä. Piekan kirja on syytä ottaa käteensä ja siten perehtyä 1800-luvun kiehtovaan historiaan ja erityisesti sen keskeiseen vaikuttajaan, Elias Lönnrotiin, taitavaan ja maltilliseen suurmieheen.
Kirjoittaja on FM Simo S. Soininen, joka on toiminut Elias Lönnrot –seurassa mm. varapuheenjohtajana ja jäsensihteerinä ja Paikkarin torpan tuki ry:n johtokunnan jäsenenä sen perustamisesta lähtien.
Risto Piekka: Elias Lönnrot – Suurmies 2023 Kustantaja Readme, 272 sivua